Torinon käärinliina
Torinon käärinliina
Torinon käärinliina on salaperäinen 4,34 metriä pitkä, 1,09 metriä leveä norsunluun värinen pellavakappale, jonka uskotaan olevan käärinliina, johon Kristuksen ruumis käärittiin ristiinnaulitsemisen jälkeen. Käärinliinaan on painettu kellertävä kuva miehestä, jota pidetään itse Kristuksena. Katolinen kirkko ei väitä sen aitoutta, mutta sanoo sen olevan voimakas vertauskuva Kristuksen kärsimyksistä.
käärinliina on Vatikaanin omistuksessa, eikä sitä voi katsoa. Se on rullattu punaisella silkillä ja lepää hopeaan sidotussa reliquaarissa, joka on sijoitettu korkealle marmorisen alttarin yläpuolelle renessanssiajan Pyhän Johannes Kastajan (San Giovanni Battista) katedraalin lukittuun kammioon Torinossa. Kun se näytettiin vuonna 2000 noin 1 miljoonaa ihmistä kääntyi katsomaan sitä. Toinen näytös tapahtui vuonna 2010. Noin 2 miljoonaa ihmistä tuli katsomaan vuonna 2015.
radiohiiliajoitus viittaa siihen, että ainakin osa pyhäinjäännöksestä on peräisin keskiajalta, mikä viittaa siihen, että kyseessä oli taidokas huijaus, joka oli luotu 1300-luvun uskovien houkuttelemiseksi. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että jatkotutkimuksissa todettiin käärinliinan voivan olla paljon vanhempi-ajoittuvan vuosien 280 eKr.ja 220 jKr välille — hyvin Jeesuksen eliniän sisällä. Torinon käärinliinan aitoudesta käydään kiivasta keskustelua.
verkkosivut ja resurssit: Christianity Britannica on Christianity britannica.com//Christianity ; Kristinuskon historia history-world.org/jesus_christ ; BBC on Christianity bbc.co.uk/religion/religions/christianity ; Wikipedia artikkeli kristinusko Wikipedia; uskonnollinen suvaitsevaisuus religioustolerance.org/christ.htm ; Christian Answers christiananswers.net ; kristilliset klassikot eteerinen kirjasto www.ccel.org ; Varhaiskristillisyys: Elaine Pagelsin verkkosivut elaine-pagels.com ; pyhien tekstien verkkosivusto sacred-texts.com ; gnostilaisen seuran kirjasto gnosis.org ; PBS Frontline Jeesuksesta Kristukseen, ensimmäiset kristityt pbs.org ; opas varhaiskirkon asiakirjoihin iclnet.org; varhaiskristillinen kirjoittaminen earlychristianwritings.com ; Internet antiikin historia Sourcebook: Christian Origins sourcebooks.fordham.edu ; varhaiskristillinen Taide oneonta.edu/farberas/arth/arth212/Early_Christian_art ; varhaiskristilliset kuvat jesuswalk.com/christian-symbols ; varhaiskristilliset ja bysanttilaiset kuvat belmont.edu/honors/byzart2001/byzindex ;
Kuva Torinon Käärinliinassa
pitkässä ja kapeassa käärinliinassa on hämmästyttävän selkeitä kuvia sekä miehen etupuolelta että takapuolelta. Miehellä on pitkät hiukset ja parta ja kuusi kättä on ristissä haarovälissä. Kukaan ei tiedä, miten kuva on tehty, eivätkä tutkijat ole pystyneet toistamaan sitä.
miehen kasvot näyttävät turvonneilta iskuista. Ylös ja alas molemmin puolin miehen jalat ja keskivartalo ovat ruoskan ruoskan jälkiä. Jälkien päässä näyttää olevan ruhjeita, jotka koostuvat roomalaisen ruoskan aiheuttamista haavoista. Kuvapatsaan pään, ranteiden, jalkojen ja vasemman kyljen ympärillä on jopa kuivunutta verta, joka sopii yhteen orjantappurakruunun, ristiinnaulittujen naulojen ja keihään haavan kanssa, jonka Kristus sai kulkiessaan ratsuväen luo.
kuvassa on roomalaisen ristiinnaulitsemisen jälkiä (naulat olivat ranteissa, eivät käsissä). Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että kulmakarvojen yläpuolella on painaumia kolikoista, joissa on nimi Tiberius Ceasar ja jotka ovat peräisin vuosilta 30-31 jKr. Toiset tutkijat ovat ehdottaneet, että kuva olisi voitu tehdä Jeesuksen ruumiin voiteluun käytetyillä öljyillä ja ylösnousemuksen aikana syntyvällä voimakkaalla kuumuudella (mutta kuumennettujen öljyjen jälkeensä jättämät kuvat ovat erilaisia kuin käärinliinassa olevat).
Torinon käärinliinan historia
taiteilijan vaikutelma miehestä Torinon Käärinliinassa
käärinliina on ollut kiistojen ympäröimä siitä lähtien, kun se oli ensimmäisen kerran merkitty näytille vuonna 1349 Ranskassa. Käärinliinan toi takaisin ranskalainen ritari Geoffrey de Charny Konstantinopolista sen jälkeen, kun se oli ryöstetty neljännen ristiretken aikana. Hän ei kertonut, miten sai sen. Oletetaan, että se saapui Konstantinopoliin, kristikunnan pääkaupunkiin yli tuhat vuotta, Pyhästä maasta. Vuoden 1400 tienoilla ranskalainen piispa julisti sen petokseksi.
käärinliinan osti vuonna 1432 Savoryn suku, joka oli monien Italian kuninkaiden lähde, vuoden 1532 tulipalo lähes tuhosi käärinliinan. Pisara sulaa hopeaa pyhäinjäännöksestä pudotettiin sen päälle ja vaatetuksessa on yhä palojälkiä tapauksen jäljiltä. Se saapui Torinoon vuonna 1578. Se sijoitettiin Savoijin herttuan rakennuttamaan barokkikappeliin,jossa se asuu edelleen.
vuonna 1898 otettiin ensimmäiset valokuvat käärinliinasta. Kuvat ottanut valokuvaaja hämmästyi huomatessaan, että kuva näkyi enemmän valokuvassa ja se oli negatiivinen kuva. Toisen maailmansodan aikana se siirrettiin Harmsin tieltä Etelä-Italiaan. Maaliskuussa 1983 käärinliina tuli Vatikaanin haltuun Italian viimeisen kuninkaan Umberto II: n kuoltua, joka testamenttasi sille Pyhän istuimen.
todisteet siitä, että Torinon käärinliina on väärennös
tutkijat saivat tutkia Torinon Käärinliinaa vuoden 1978 näyttelyssä. Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä tutki sitä tauotta 120 tuntia 2,5 miljoonan dollarin laitteilla ja käytti 150 000 miestyötuntia analysointiin ja tutkimiseen. Hiilitestausta ei sallittu sillä perusteella, että testaukseen tarvittiin arvokas kappale ja se tuhoutuu testissä. Vaikka käärinliina osoittautuisikin 2000 vuotta vanhaksi, se olisi mahdotonta ilman jumalallista väliintuloa tai suurta teknistä läpimurtoa sen määrittämiseksi, onko käärinliinassa itse Jeesuksen kuva.
Torinon käärinliina esillä
hiili-14: n testaus tehtiin lopulta vuonna 1988. Koe päätteli, että Torinon käärinliina oli kudottu pellavasta, joka oli korjattu vuosien 1262 ja 1390 välisenä aikana, mikä tarkoittaa 4.Kolmimetrinen käärinliina ei voisi olla Kristuksen Hautakangas, ellei Jumalan voima voi ylittää aikaa. Käärinliinan osia analysoitiin kolmessa eri laboratoriossa—Oxfordissa sekä Arizonassa ja Zürichissä-ja ne kaikki päätyivät samoihin päivämääriin.
jotkut tutkijat väittävät, että veri oli valmistettu punaisesta okrasta tai punapigmentistä pikemminkin verestä. Toiset ovat luoneet samanlaisia käärinliinoja eri tekniikoita käyttäen. Jopa Vatikaani myönsi, ettei käärinliina voinut olla sellainen kuin se väitti olevansa.
lokakuussa 2009 Italialainen ryhmä nimeltä The Committee for Checking Claims of the Paranormal ilmoitti keksineensä tavan kopioida Torinon Käärinliinaan tehdyt kuvat. Johtava tutkija Luigi Garlaschelli sanoi ryhmän käyttäneen siimaa, joka oli kudottu samalla tekniikalla kuin käärinliina, ja kypsyttäneen sitä keinotekoisesti kuumentamalla sitä uunissa ja pesemällä vedellä. Tämän jälkeen vaate asetettiin oppilaalle, joka käytti naamiota toistaakseen kasvot ja hieroi punaisella okralla.
todisteet siitä, että Torinon käärinliina aidossa
tiedemies vuonna 1978 päätteli, että Torinon Käärinliinassa olevaa kuvaa ei ollut maalattu eivätkä he kyenneet selittämään, miten se tehtiin; että ”veri” vastasi röntgen -, lämpö-ja kemialliseen analyysiin samalla tavalla kuin todellinen Ab-tyypin veri; ja että se ei ollut väärennös, joka perustui johtopäätökseen, että käärinliinan kaltaista kuvaa ei voitu tehdä millään tunnetulla menetelmällä.
jotkut tutkijat ovat esittäneet, että vuonna 1988 tehtyyn hiiliajoitukseen saattoi vaikuttaa vuoden 1532 tuli tai mikro-organismi, joka oli kiinnittynyt kankaaseen viime vuosisatoina. Hiiliajoitus toimii vain alle 5 730 vuotta vanhoissa näytteissä. Kun elävä olento kuolee, hiili-14 isotoopin ja hiili-12 isotoopin suhde hajoaa tunnetulla nopeudella. Tämän suhteen mittaaminen suurenergisellä massaspektrometrillä paljastaa päivämäärän.
vuonna 1997 tutkijat raportoivat, että käärinliinasta löytynyt siitepöly vastaa vain Palestiinan alueella tavattavien kasvilajien siitepölyä. Vuonna 1999 Hebrew International Universityssä tehty analyysi osoitti, että siitepöly oli peräisin Jerusalemin alueelta joskus ennen 800-lukua.
käärinliinasta löydetyt siitepölyhiukkaset vastaavat jyviä, joita on löydetty Oviedon Sudariumista, joka on pyhäinjäännös, jota säilytetään Oviedon katedraalissa Espanjassa. Sudarium on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle, ja sitä on kuvailtu myös Jeesuksen hautakasvokankaaksi. Sekä käärinliina että sudarium näyttävät kantavan AB-tyypin verta, lisäksi niissä on sama veritahra ja samanlaista siitepölyä.
käärinliinassa ei ole jälkiä maalista. Kuva on negatiivinen. On epätodennäköistä, että keskiaikaiset väärentäjät olisivat voineet tehdä tällaisen kuvan, heillä ei ollut tietoa valokuvauksesta. Ruumis valmistettiin tavalla, joka on yhdenmukainen Jeesuksen ajan hautausten kanssa (paitsi että jotkut tutkijat uskovat, että käsi oli taitettu rinnan poikki eikä asetettu nivusiin).
Coloradon yliopiston fyysikko John Jackson on arvellut, että liina oli saastunut korkeasta hiilimonoksidipitoisuudesta ja tämä aiheutti hiili-14: n testien keskeyttämisen. Hänen väitteensä on otettu sen verran vakavasti, että Oxford on sanonut tekevänsä yhteistyötä hänen kanssaan saadakseen luvan testata käärinliinaa uudelleen. Lisäksi Los Alamos National Laboratory esitti tutkimusta, jonka mukaan vuoden 1988 löytö saattaa olla väärä, koska kangasnäyte saattaa olla keskiaikainen lisäys, joka on lisätty korjausten yhteydessä. Jackson myös vakuuttaa, että on liian paljon todisteita siitä, että käärinliina on vanhempi kuin hiili-14: n testit päättyivät ja asia kaipaa uutta tarkastelua.
Torinon käärinliinan säilytys ja pelastus
käärinliina kääritään yleensä rullalle ja säilytetään hopeareliquaarissa, joka puolestaan on sinetöity luodinkestävän lasin taakse. Tietokone ohjaa sisäilmastoa ja säätää kosteutta ja lämpötilaa. Käärinliina itsessään on niin hauras, että siihen on ommeltu valkoinen vuori, jotta se ei hajoaisi. Sitä ei enää rullata, mutta sitä ei saa altistaa valolle.
huhtikuussa 1997 tulipalo tuhosi suurimman osan kirkosta, jossa oli käärinliina. Torinon palomies Mario Trematore joutui rikkomaan vaikka kolme kerrosta luodinkestävää lasikoteloa lekalla pelastaakseen käärinliinan. ”Pelkäsin käärinliinan puolesta, palomies kertoi New York Timesille,” koska kun rikoin lasin, saatoin helposti murskata arkun ja käärinliinan, ja silloin minut olisi tunnettu maailman suurimpana ääliönä.”
Trematore sanoi toisessa haastattelussa, ” voima kankaassa…oli miljoonien uskovien usko, ei omani; Tiesin, että minun piti säästää käärinliina heille, ei minulle. Sitä ennen olin välinpitämätön katolilainen, mutta se hetki muutti elämäni. Kun kannoin pois käärinliinan hopeakotelossa, se oli uskomattoman kevyt, kuin vastasyntynyt lapsi. Tunsin olevani kuin aasi, joka kantaa Jeesusta Jerusalemiin.”
Torinon käärinliina
syksyllä 1978 Torinon käärinliina oli esillä kuusi viikkoa luodinkestävän lasi-ja teräskotelon sisällä ja yli kolme miljoonaa ihmistä tuli katsomaan sitä. Jotkut jonottivat 16 tuntia nähdäkseen sen. Ennen vuotta 1978 se esitettiin vain vuosina 1931 ja 1933.
käärinliina oli esillä huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin 1998. Se ripustettiin pituussuunnassa Torinon Tuomiokirkon pimeään keskilaivaan violetin verhon päälle. Siellä kävi päivittäin kymmeniätuhansia ihmisiä. Jokainen sai katsella sitä kaksi minuuttia ennen kuin häntä pyydettiin jatkamaan matkaa. Toinen näytös pidettiin vuonna 2000, joka oli roomalaiskatolisen kirkon pyhä vuosi.
Torinon Käärinliinaan on kirjoitettu yli 500 kirjaa. On myös joukko web-sivustoja.
Kuvalähteet: Wikimedia, Commons
Tekstilähteet: Internet Ancient History Sourcebook: Christian Origins sourcebooks.fordham.edu ”World Religions”, toimittanut Geoffrey Parrinder (Facts on File Publications, New York);” Encyclopedia of the World ’s Religions”, toimittanut R. C. Zaehner (Barnes & Noble Books, 1959); King James Version of the Bible, gutenberg.org; Raamatun uusi kansainvälinen versio (NIV), biblegateway.com; ”Egerian kuvaus Jerusalemin liturgisesta vuodesta” users.ox.ac.uk ; Täydellinen teoksia Josephus at Christian Classics Ethereal Library (CCEL), kääntänyt William Whiston, ccel.org , Metropolitan Museum of Art metmuseum.org, Frontline, PBS, David Levinsonin toimittama ”Encyclopedia of the World Cultures” (G. K. Hall & Company, New York, 1994); National Geographic, New York Times, Washington Post, Los Angeles Times, Smithsonian magazine, Times of London, The New Yorker, Time, Newsweek, Reuters, AP, AFP, Lonely Planet Guides, Compton ’ s Encyclopedia ja useita kirjoja ja muita julkaisuja.
päivitetty viimeksi syyskuussa 2018