Dik Dik kuuluu koko Afrikan alueella elävien pikkuantilooppien ryhmään, johon kuuluu neljä lajia, jotka muodostavat taksonomisen madoqua-suvun. Useimmat heistä ovat vain metrin korkuisia. Eri lajeja ovat Silver, Salt ’s, Gunther’ s ja Kirk ’ s species. Lue lisätietoja Dik Dik.
Dik Dik
kaikki nämä neljä eläinlajia ovat muihin antilooppilajeihin verrattuna pieniä. Niillä on hoikat jalat ja hieman kyyristyneet selät, joiden lonkat ovat hartioita pidemmät. Niillä on pitkulaiset sieraimet, joskaan ei yhtä rajusti kuin Saiga-antiloopilla.
uroksilla kasvaa lyhyet sarvet, jotka nousevat päästään melko suoriksi ja osoittavat hieman taaksepäin. Niiden sarvet ovat vain muutaman sentin pituiset ja kasvavat normaalisti korkeintaan 3-tuumaisiksi. Useimmat näistä pienistä antiloopeista ovat noin metrin pituisia ja painavat noin 10 kiloa.
mielenkiintoisia faktoja Dik Dik
näillä pienillä antiloopeilla on useita erilaisia mukautumia ja piirteitä, jotka tekevät niistä ainutlaatuisia. Lue lisää lajeista alta.
- Kirk ’ s Dik Dik – tämä laji on nelikosta suurin, ja suurimmat yksilöt seisovat huikean puolentoista metrin korkuisina! Jopa suurin lajeista on uskomattoman pieni. Tutkijat tunnistavat kuusi eri Kirkin alalajia koko levinneisyysalueellaan.
- Guntherin Dik Dik – tämä pieni antilooppi elää Itä-Afrikassa. Niillä on karvaiset tupsut, jotka osoittavat ylös päälaelta. Naarailla, joilla ei ole sarvia, tämä turkistupsu antaa heille yksisarvisen näköisen.
- Silver Dik Dik-nämä ovat neljästä lajista pienimmät. Useimmat yksilöt ovat suurimmillaan korkeintaan metrin korkuisia. Ne myös painavat vain viisi tai kuusi kiloa. Nimensä mukaisesti Hopeasiipisillä on selässään ja kyljissään hopeanhohtoinen Turkki.
- Saltin Dik Dik-matkamies ja diplomaatti Henry Salt löysi lajin vuonna 1811 Abessiniasta. Suola on läheistä sukua hopealle, ja niillä on jopa yhteinen alalaji. Tutkijat tunnistavat viisi eri suolan alalajia.
Dik Dik
nämä pikkuantiloopit elävät yleensä puoliavoimilla alueilla, joissa on runsaasti matalaa kasvillisuutta, johon piiloutua. Pensaikko ei kuitenkaan voi olla liian umpeenkasvanut, koska antiloopit eivät pysty bongaamaan petoeläimiä.
joitakin niiden suosimia elinympäristöjä ovat orjantappurapensas, savanni, ruohomaat ja metsänreunat. Ne elävät pääasiassa kuivilla alueilla, joilla sataa vähän, ja niiden pitkä kuono auttaa niitä levittämään lämpöä korkeimpien lämpötilojen aikana näissä aavikon kaltaisissa elinympäristöissä.
Dik Dikin levinneisyys
eri lajeilla on erilaiset levinneisyysalueet ja levinneisyysalueet. Kaikki neljä lajia elävät eri alueilla Afrikassa. Guntherin laji elää Itä-Afrikassa muun muassa osissa Somaliaa, Etiopiaa, Ugandaa, Keniaa ja Sudania.
Saltin lajeja elää myös eri puolilla Etiopiaa ja Somaliaa. Kirkonkirkun lajin levinneisyysalue ulottuu paikoitellen Somaliaan, Keniaan, Angolaan, Namibiaan ja Tansaniaan. Hopealaji elää paikoitellen Somaliassa ja Etiopiassa.
Dik Dik
kaikki neljä lajia ovat kasvinsyöjiä, eli ne syövät kasveja. Ne ovat pääasiassa selänteitä ja syövät puiden ja pensaiden lehtiä, silmuja, varsia ja muita osia. Ne kuitenkin laiduntavat heinillä silloin tällöin.
koska ne elävät kuivilla alueilla, lehtien ravinto kannattaa, koska niiden vesipitoisuus on korkeampi. Vaikka ne ovat pienempiä kuin muut antiloopit, niiden täytyy syödä paljon ravintoa suhteessa ruumiinkokoonsa. Jotkut lajit ovat valikoivampia syömiensä kasvien suhteen kuin toiset.
Dik Dik ja ihmisen vuorovaikutus
ihmiset metsästävät kaikkia neljää eläinlajia. Vaikka ne metsästävät antilooppeja lihan vuoksi, yksi tärkeimmistä syistä näiden pikkunisäkkäiden metsästykseen on niiden nahka. Ihmiset käyttävät nahkojaan mokkakäsineiden luomiseen, vaikka yhden hanskan tuottamiseen tarvitaan kokonainen eläin!
elinympäristöjen tuhoutuminen vaikuttaa myös näihin pikkuantilooppeihin. Niiden populaatiot ovat kuitenkin terveitä, ja IUCN listaa neljästä lajista kolme vähiten huolta aiheuttavaa. Heiltä puuttuu tarpeeksi tietoa, jotta Hopealajin suojelutilannetta voitaisiin varmuudella luetella.
Domestikaatio
ihmiset eivät ole domestikoineet Dik Dikiä millään tavalla.
onko Dik Dik hyvä lemmikki
Ei, nämä eläimet eivät ole hyviä lemmikkejä. Vaikka ne ovat melko pieniä, ne ovat silti villieläimiä eivätkä ole hyviä kotieläimiä. Monin paikoin sellaisen omistaminen lemmikiksi on laitonta.
Dik Dik Care
eri eläintarhat ympäri maailmaa pitävät näitä pieniä antilooppeja kokoelmissaan. Jotkut lajit elävät pienissä laumoissa riippuen niiden luonnollisesta yhteiskuntarakenteesta. Niiden aitaukset eivät ole aivan yhtä suuria kuin joidenkin muiden antilooppilajien, ja niissä on erilaisia pensaikkoja ja piilopaikkoja näille ujoille eläimille.
eläintarhat ruokkivat näille eläimille erilaisia tuoreita kasveja, heinää ja pelletoitua kasvinsyöjärehua. Ne tarjoavat myös useita syötäviä kasveja antilooppien aitaukseen niiden ravinnoksi.
Dik Dik
kaikki lajit ovat melko ujoja ja viettävät suuren osan ajastaan pensaikoissa piilossa. Ne ovat päiväsaikaan päiväsaikaan aktiivisia. Suurin osa niiden saalistuksesta tapahtuu varhain aamulla ja myöhään iltapäivällä.
niiden yhteiskuntarakenne vaihtelee lajeittain. Jotkut elävät pienissä laumoissa, toiset pareittain tai perheryhmissä ja toiset yksin pesimäajan ulkopuolella. Monet lajit puolustavat reviirejään ja merkitsevät reviiriensä rajat virtsan tai ulosteen avulla.
Dik Dik
useimmat lajit lisääntyvät kaksi kertaa vuodessa, ja jotkut hylkäävät edellisen Fawnin, kun seuraava syntyy. Niiden tiineysaika kestää viidestä puolesta kuuteen kuukauteen. Naaraat synnyttävät yhden Fawnin, joka näyttää aikuisen pienoisversiolta.
kolmen tai neljän kuukauden kuluttua naaras alkaa vieroittaa poikasta maidostaan. Naaraat saavuttavat täysikasvuisen koon noin seitsemän kuukauden ikäisinä ja lisääntyvät vuoden ikäisinä.